Helenan ponitila

Luonnekuvaus

Hoitaessa Fasu saattaa näyttää nyrpeää naamaa, varsinkin jos ruunan korviin tai mahaan koskee. Irvistelyä ei ole syytä pelätä, sillä poni vain uhkailee eikä sillä ole aikomustakaan toteuttaa uhkauksiaan, mitä nyt maksimissaan potkaisee karsinan takaseinää. Ruuna yrittää välillä esittää kovista ja porukan pomoa, mutta kun pysyy tiukkana, ruunasta heltyy mukava kaveri. Kavioita putsatessa ei suostu nostamaan jalkaansa tai laskee painoa nostetulle jalalle, kuin yrittäisi tehdä hommasta mahdollisimman hankalaa. Satulavyötä kiristettäessä yleensä pullistelee, mutta tökkäämällä mahaa esimerkiksi polvella, vetää mahansa sisään ja hoitaja saa kiristettyä satulavyön, mikäli tekee sen tarpeeksi nopeasti. Talutettaessa tykkää kulkea taluttajansa takana pitkällä narulla. Harvoin yrittää päästä syömään ilman lupaa.

​

Jo selkäännousussa ovat ensimmäiset ongelmat. Fasu ei oikein pysy paikoillaan ja saattaa lähteä alta juuri kun on pääsemässä selkään. Muuten ihan mukava ratsastaa, mutta vaatii paljon työtä, että ruunan saa tekemään kaiken täysillä. Varsinkin pakkasilla ruunalla on tapana pukitella laukannostoissa ja -vaihdoissa. Esteet eivät ole yhtään Fasun juttu. Ruuna ei nauti hyppäämisestä ja näyttääkin sen selkeästi kieltämällä, väistämällä ja hyppäämällä hankalia ja epätasaisia hyppyjä. Se on harmi, sillä ruunalla on reilusti hyppykapasiteettia, jolle ei tule käyttöä. Useilla harjotuksilla, toistoilla ja palkkaamisella ruunasta saattaa saada sen estehirmun esiin, joka hyppää yli metriä ratana. Nauttii rennoista maastolenkeistä porukassa sekä yksin, peltolaukoilla innostuu yleensä pukittelemaan.